Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laiksi väliaikaisista toimenpiteistä
välineellistetyn maahantulon torjumiseksi
Viite: Diaarinumero VN/5349/2024
Tutu ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen luonnoksesta. Haluamme huomauttaa,
että lausuntoajaksi annettu 10 päivää on aivan liian lyhyt. Myös oikeuskansleri on antanut
lausuntoaikoihin ratkaisunsa, jossa todetaan lausuntoaikojen ulkomaalaislakia koskevissa
lakiesityksissä olevan hyvän lainvalmistelutavan vastainen. Jotta hallitus voisi kuulla
lainsäädäntötyössään aidosti asiantuntijoiden ja järjestöjen kannat, tulisi myös
sisäministeriön noudattaa hyvää eduskunnan ohjeistamaa hyvää lainvalmistelutapaa. Kiire ei
saa vaikuttaa lainsäädännön valmistelun läpinäkyvyyteen tai lausuntojen antamisen
mahdollisuuteen etenkään, kun lausunnoilla oleva lakiesitys on täysin poikkeuksellinen ollen
myös lakiesityksensä itsensä mukaan ristiriidassa sekä perustuslain että Suomea sitovien
kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.
Haluamme myös kiinnittää huomiota siihen, että tällä hetkellä Sisäministeriön hallinnonalalla
tehdään lukuisia yhtä ihmisryhmää koskettavia oikeusheikennyksiä samanaikaisesti. Paitsi
lyhyet lausuntoajat, myös lakimuutosten tarpeen perustelu jää monilta osin epäselväksi, sillä
lakiesityksissä vaikuttavuusarviot ovat yhteisvaikutusten; ihmis- ja perusoikeuksien
toteutumisen; yhdenvertaisuuden; lapsivaikutusten sekä yleisten yhteiskunnallisten
vaikutusten näkökulmasta olleet erittäin suppeita, puutteellisesti toteutettuja tai puuttuneet
kokonaan.
Nyt lausunnolla olevassa lakiluonnoksessa tehtäisiin muutoksia, jotka estäisivät
turvapaikkahakemuksen jättämisen tietyissä tilanteissa. Tämä olisi eksistentiaalinen uhka
perus- ja ihmisoikeudeksi katsottavalle oikeudelle hakea turvapaikkaa Suomessa.
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että vaikka lakiesityksessä julkilausutaan sen
mahdolliset ristiidat sekä perustuslain että Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden
kanssa, ei lakiesityksessä kuvata eksplisiittisesti mitä ja kuinka laajaa kansallista
turvallisuusuhkaa kyseisellä lailla ratkaistaan. Lakiesitys sisältää useita maalailevia,
ideologisia tai täysin teoreettisia määrityksiä uhan sisällölle ja laajuudelle. Näin merkittävää
lakimuutosta ei voida tehdä pelkkien arvailujen ja epäilysten perusteella. Vaikka kyseessä
olisi tiedustelutietoon perustuva arvio, tulisi sen perusteella pystyä sanomaan edes jotain
konkreettista arvioidun uhan laadusta ja laajuudesta, jotta lakiesitykseen voitaisiin tuottaa
informaatioon perustuvia lausuntoja tai eduskunta voisi siitä informoituna päättää.
Lakiesityksen tarpeen perustelu on näkemyksemme mukaan erittäin ohutta. Mikä on riittävä
kansallinen uhka, että poikkeuslain toimia voitaisiin toteuttaa? Muutamat kymmenet, sadat
tai edes tuhannet ihmiset rajalla eivät voi sitä olla. Lakia perustellaan nyt syksyn aikana
Suomeen tulleilla 1300 turvapaikanhakijalla. Esityksessä puhutaan “taustapontentiaalista” ja
käytetään muutenkin hyvin epämääräistä ja epätäsmällistä kieltä kuvaamaan sekä ilmiötä
että tulijoiden määrää. Olemme kahdessa vuodessa menestyksekkäästi asuttaneet 80 000
ukrainalaista, joten on täysin käsittämätöntä, että hallitus nyt ehdottaa sekä perustuslakia
että kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia rikottavaksi muutamien satojen tai edes
muutamien tuhansien turvaa etsivien ihmisten vuoksi. Sisäministeriön mukaan rajan yli
tulleet henkilöt ovat kolmansista maista esimerkiksi Syyriasta, Somaliasta, Jemenistä ja
Irakista, eli juuri niistä maista, joista tuleville henkilöille on usein Suomessa myönnetty
kansainvälistä suojelua.
Lakiesityksessä myös viitataan useita kertoja siihen, että ihmiset saapuvat Suomeen ilman
viisumia tai matkustusasiakirjoja. Tässä ei ole mitään poikkeuksellista, eikä se tee ihmisistä
suurempaa uhkaa. Suurella osalla sotaa ja vainoa pakenevia ihmisiä ei ole mahdollisuutta
saada haltuunsa matkustusasiakirjoja eikä heille myönnetä esimerkiksi Suomen
lähetystöissä viisumeita. Tästä huolimatta heidän oikeutensa hakea turvapaikkaa on haluttu
kansainvälisellä lailla turvata.
Lakiesityksen mukaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikkahakemukset
otettaisiin kuitenkin käsittelyyn. Yksi keskeisimpiä ongelmia lakiesityksessä kuitenkin on, että
haavoittuvan aseman tunnistaminen ulkoapäin tai lyhyessä ajassa on usein mahdotonta.
Haavoittuvuus tulee EU:n vastaanottodirektiivin 21 artiklan mukaan ottaa lainsäädännössä
erityisesti huomioon ja he ovat oikeutettuja erityiseen tukeen. Tällaisia ryhmiä ovat
esimerkiksi alaikäiset, vammaiset, vanhukset, raskaana olevat, yksinhuoltajat, ihmiskaupan
uhrit, vakavista sairauksista kärsivät henkilöt sekä kidutuksen tai muun vakavan psyykkisen,
fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneet (kuten naisten
sukuelinten silpomisen) uhrit sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt. Monet näistä
haavoittuvuuksista eivät näy päälle ja ovat nimenomaan niitä seikkoja, joiden tunnistaminen
myös asiaan erikoistuneiden ammattilaisten työssä on erityisen haastavaa ja vaikeaa
Kohtaamme Turvapaikanhakijoiden tuen asiantuntijatyössä viikoittain henkilöitä, joiden
haavoittuvuudet ovat normaalissakin turvapaikkamenettelyssä jääneet kokonaan
tunnistamatta. miten tällaisten henkilöiden haavoittuvuus tunnistettaisiin nopeasti
vuorovaikutustilanteessa rajalla? Vaatii aikaa, luottamuksen rakentamista sekä eri
ammattiryhmien (terveydenhuollon, sosiaalityön, maahanmuuttoviraston, järjestöjen)
yhteistyötä saada haavoittuvuudet esiin. Esimerkiksi seksuaalisen väkivallan, kidutuksen tai
ihmiskaupan esiin tuominen rajaviranomaiselle “vuorovaikutustilanteessa” ilman
asiantuntevaa laki- ja tulkkiapua on käytännössä täysin mahdotonta.
Tunnistamisen vaikeus todetaan myös lakiesityksessä. Tämä tarkoittaa, että hallitus on
ottamassa tietoisesti yhden ihmisryhmän perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista koskevan
riskin. Tämän riskin seurauksena on mahdollista, että myös ehdotonta palautuskieltoa
voidaan loukata. Turvapaikkaprosessin tarkoitus on turvata ihmisen oikeutta elämään,
kysymys on kaikkein vakavimmasta oikeudenloukkauksesta. Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n
kanta on, että tällaista riskiä ei voi ottaa. Ks. esim Pakolaisneuvonta:
www.pakolaisneuvonta.fi/haavoittuva-asema-turvapaikkaprosessissa/
Toinen keskeinen ongelma on, että ihmisillä on sekä Suomen kansallisen lainsäädännön,
EU:n pakolaisdirektiivin että Suomen ratifioimien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten
puitteissa oikeus siihen, että hänen turvapaikkahakemuksensa käsitellään yksilöllisesti.
Päätöstä siitä, mihin kategoriaan henkilön turvapaikkahakemus kuuluu, ei voida tehdä rajalla
ns. “vuorovaikutustilanteessa” tai määrälliseen dataan ja todennäköisyyksiin perustuen.
Tällainen vuorovaikutustilanteessa syntyvä päätös mahdollistaa rajatyöntekijöille
mielivaltaisten päätösten tekemisen sekä perustavanlaatuisten oikeuksien rikkomisen. On
myös rajalla virkavastuulla yksilöinä toimivien viranomaisten kannalta täysin kohtuutonta, että
heidän edellytetään voivan arvioida henkilön suojelun tarvetta tai haavoittuvaa asemaa
ilman, että heille annetaan siihen tosiasiallisia keinoja tai mahdollisuutta (esimerkiksi tulkki,
luottamuksellinen ja salassapitovelvollisuuden mahdollistava tila sekä osaaminen
haavoittuvuuksien tunnistamisessa).
Rajaa vartioiva henkilöstö onkin huolellisesti koulutettava turvapaikkamenettelyyn sekä
turvapaikanhakijoiden oikeuksiin ennen kuin heille voidaan antaa mahdollisuus päättää
yksittäisen hakemuksen käsittelystä. Turvapaikanhakijoiden tuki epäilee, ettei tämä ole
mahdollista eikä realistista lyhyessä ajassa. Myös kansainvälistä suojelua hakeville on
voitava antaa riittävästi tietoa heidän omista oikeuksistaan ja esimerkiksi pääsy oikeusavun
ja tulkkipalvelujen piiriin. Rajatilanteissa tämä ei ole mahdollista.
Lakiluonnoksessa todetaan avoimesti, että haavoittuvassa asemassa olevia
turvapaikanhakijoita ei pystyttäisi tunnistamaan ja että laista voi seurata Suomelle juridisia
seuraamuksia, koska laki ei ole kansainvälisten sopimusten ja perustuslain mukainen.
Turvapaikanhakijoiden tuen näkemys on, että lakimuutos tulee jo näistä syistä pysäyttää.
Ihmisten käännyttäminen rajalta ilman turvapaikkaprosessia ei ole perusteltua. Suomessa
ollaan säätämässä myös rajamenettelystä ja se yksistään antaa viranomaisille monia uusia
mahdollisuuksia rajoittaa ihmisten liikkumista sekä nopeuttaa turvapaikkaprosessia ja jo
siihen liittyy vakavia ongelmia kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden haavoittuvan
aseman tunnistamisessa.
On syytä huomioida, että perustuslaista poikkeavaa tilapäistä ja valtioneuvoston erillisellä
päätöksellä kuukaudeksi kerrallaan sovellettavaa poikkeuslakia ehdotetaan nyt asiassa, jota
koskee jo tälläkin hetkellä moni rinnakkainen lainsäädäntö. Poikkeuslainsäädäntö ei millään
tapaa selkeyttäisi lainsäädäntöä tai helpottaisi viranomaisten toimintaa, vaan
todennäköisesti aiheuttaisi epäselvyyksiä jo nyt monimutkaisissa asioissa. Kantamme on,
että ulkomaalaislaki sisältää jo nykyisellään tarvittavan sääntelyn ulkomaalaisten ja
kansainvälistä suojelua hakevien maahantulosta sekä erilaisten oleskelulupahakemusten
käsittelystä tarvittavine oikeussuojakeinoineen. Laissa on jo nyt säännöksiä, jotka tulevat
sovellettaviksi poikkeuksellisissa tilanteissa. Esimerkiksi rajavartiolain 16 §:ssä on säädetty
valtioneuvoston poikkeusvaltuuksista rajanylityspaikkojen sulkemiseksi ja kansainvälisen
suojelun hakemisen keskittämiseksi. Myös valmiuslain §3 sisältää vastaavia mahdollisuuksia
ja myös perustuslain 23 § sisältää säännöksen perusoikeusrajoitusten toteuttamisesta
poikkeuksellisissa oloissa. Onkin erittäin epäselvää, mihin nyt valmisteilla olevaa
poikkeusmahdollisuutta tarvittaisiin ja millä lailla se suhtautuisi muihin lakeihin. Kaavailtu
ratkaisu voisi helposti johtaa monenlaisiin epäselvyyksiin sekä ihmisoikeusloukkauksiin,
jotka juontuisivat esimerkiksi valitusmahdollisuuksien epäämisestä.
Lausunnoilla oleva lakiehdotus on lisäksi ristiriidassa perustuslain perusoikeussäännösten
ja Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Erityisen merkittävää
Turvapaikanhakijoiden tuen näkökulmasta on esityksen sivulle 87 kirjattu ”Ehdotus olisi
edellä esitetyn perusteella ristiriidassa palautuskiellonkannalta, koska menettelyllä ei
turvattaisi jokaiselle välineellistetylle maahantulijalle oikeutta turvapaikkahakemuksen
jättämiseen valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetulla alueella.” Tällaisen lainsäädännön
soveltaminen voisi vaarantaa yksilön tasolla oikeuden elämään puhumattakaan Suomen
kansainvälisestä maineesta. Kysymys onkin paljon myös siitä, millaisia arvoja Suomi haluaa
Euroopassa edustaa. On hyvä arvioida myös, miten valmisteilla oleva lainsäädäntö vaikuttaa
Suomen kansainväliseen maineeseen, sillä siinä kyseenalaistetaan kansainvälisiä
sopimuksia ja kansainvälistä oikeusjärjestelmää. Maailmassa on konflikteja ja pakolaisia
enemmän kuin koskaan, mutta Euroopan Unioni tai Suomi eivät ole tehneet mitään suorien
ja turvallisten reittien järjestämiseksi pakolaisille. On täysin selvää, että ihmiset valitsevat
huonoista vaihtoehdoista vähiten huonon reitin kohti turvaa. Se, onko reitin aikana mukana
välineellistämistämistoimia, ei poista ihmisten kokemaa vainoa tai suojelun tarvetta.
Euroopan rajoilla kuolee tuhansia turvaan pyrkiviä ihmisiä vuosittain, pelkästään Välimerellä
vuonna 2023 arvioiden mukaan noin 5000 ihmistä. Se, että myös Suomi liittyy niiden maiden
joukkoon, joissa oikeutta hakea turvapaikkaa rajataan kansainvälisiä sopimuksia rikkoen ja
ihmishenkiä vaarantaen, on surullista oikeusvaltioperiaatteen kannalta sekä romuttaa myös
kansainvälisten ihmisoikeussopimusten pohjaa.
Lopuksi on riski, että turvaa hakevat joutuvat jumiin kahden rajan väliin, mikäli he eivät
pääse palaamaan Venäjälle. Tällöin voidaan joutua vastaavan kaltaisiin tilanteisiin kuin
Latvian, Puolan ja Liettuan rajoilla on tapahtunut. Lääkärit ilman rajoja on julkaissut raportin,
jossa käydään läpi, mitä seurauksia tällaisilla tilanteilla voi pahimmillaan olla ihmisten
elämälle ja terveydelle.
Lähteitä:
Oikeuskanslerin ratkaisu:
https://oikeuskansleri.fi/-/sisaministerion-lainvalmistelussa-liian-lyhyita-lausuntoaikoja
Lääkärit ilman rajoja -järjestön raportti:
https://laakaritilmanrajoja.fi/tuore-raportti-kertoo-pushbackien-ja-eu-politiikan-kuolettavista-va
ikutuksista/
Kunnioittavasti,
Meri Korniloff, toiminnanjohtaja
Sanna Valtonen, puheenjohtaja
Veera Kaleva, asiantuntija
Turvapaikanhakijoiden tuki ry
Vastaa